Löysin tänään Paul Buchneitin blogin. Yksi hieno postaus sisälsi tämän:
How did this happen? My theory is that the people who made the Java APIs just sat in a room making stuff up (and possibly drawing UML diagrams). Meanwhile, the Python people were actually writing software and creating libraries to make their life easier.
Aalto-yliopisto on kohta olemassa. Samoin kuin sen kaunis graafinen ilme, joka koostuu kirjaimesta A ja määreestä kuten A! tai A?. Mietin että näille määreille voisi antaa merkityksiä, joita käyttää eri tilanteissa. Kirjain A tietenkin itsessään kuvaa kuinka Aalto-yliopisto on suorastaan enkelimäinen pelastus taivaasta koko Suomen kansalle.
Tämä blogipostaus todistaa että logo on hyvä.
Löysin uuden suosikkipaikkani youtubesta: failblog.
Mietin tänään että jaksaisinko ostaa Amazonin Kindlen tai jonkun muun vastaavaan kirjojen e-lukijan. Päädyin lopulta tulokseen että ei kiinnosta. Ensinnäkin Kindleä ei oikeastaan voi ostaa Suomeen. Sen saa kyllä USA:sta tilattua kierrättämällä jonkin palvelun kuten myus kautta, mutta Kindlen webbikauppa ei toimi kuin USA:laisilla luottokorteilla. Toisaalta vapaampia kauppoja löytyisi ihan riittävästi, ja näissä näyttäisi olevan yhtä paljon tarjontaa. Tärkein syy ostamattomuuteen on kuitenkin että vielä näissä kaupoissa ei ole riittävästi kirjoja. Kokeilin paria tunnettua kirjaa ja huomasin että esimerkiksi taru sormusten herrasta ja Harry Potterit puuttuivat.
Lazy, lazy I have been in updating this blog recently. I got the following nice e-mail, which makes me wonder what is the point of studying…
To buy a degree is quite easy these days. Nevertheless most students just sit around in their usually boring local University classes, wasting money. Why would you do that? These days buying a degree is a matter of personal motivation. But why should you buy a degree? The main reason is the fact that buying a degree on1ine is going to save you time, a lot of time.
…
Buying a degree is nothing harmful. It’s a win-win situation for the Colleges involved as well as for you, getting the degree you dreamed of.
Olen nykyään Skypen käyttäjä. Tunnetusti Skype on ohjelmisto, joka mahdollistaa ilmaiset puhelut internetin yli p2p-teknologialla. Tarkemmin Skypen teknologiasta kerrotaan tässä artikkelissa (huom. vanhentunutta tietoa). Lyhyesti sanottuna Skype hyödyntää sellaisten käyttäjien resursseja, joilla näitä on paljon (oletettavasti tarkoittaa mm. että ei ole pahan NAT:n tai firewallin takana). Periaatteellisella tasolla Skypen siis mahdollistaa outo ekonominen tilanne, missä resurssi on ilmainen.
Yleisesti p2p-ohjelmilla on ongelmana vapaamatkustus, missä yksittäinen käyttäjä voi esim. tiedostojenjaossa vain ladata tiedostoja, eikä antaa niitä koskaan muille. Bittorrent ratkaisi tämän ongelman vaihtokauppataloudella. Eli sellaisille käyttäjille, jotka eivät anna itselle mitään, ei myöskään anneta. Skypessä vastaavaa ongelmaa ei voi tulla, koska protokolla ja ohjelmisto ovat yksityisiä ja salaisia, ja Skype ei ilmeisesti kuormita konetta koskaan paljon (olen yllättynyt että jopa 2kbs streami riittää puheen lähettämiseen), joten ketään ei kiinnosta etsiä teknisiä ratkaisuja huijaamiseen.
Valitettavasti yleisempiä p2p-ratkaisuja ei oikein voi tehdä. Esimerkiksi hajautettu tiedostojen säilytys ei ole mahdollinen (vai onko?). Oikeassa taloudessa tämä ongelma on ratkaistu rahalla. Huomasin että Bittorrentin kehittäjä Bram Cohen oli ennen Bittorrentia töissä MojoNation-nimisessä projektissa joka perustui virtuaaliseen rahaan. Tämä projekti kuitenkin epäonnistui ja tätä kehittänyt yritys meni vararikkoon.
Mielenkiintoinen huomio on että operaattoreiden kannattaa käyttää NAT:a, koska se haittaa Skypen toimintaa. Miksi siis siirtyä ipv6:een?
Talous on viime vuosina kasvanut melko hyvää vauhtia kehittyneissäkin maissa. USA:ssa ihmisten ostovoima on perustunut lainanottoon, joka nyt on vähentynyt. Sinänsä jännä että aivan sama määrä tavaroita on valmistettu, mutta nyt ei ole vain ostajia, koska nämä eivät saa lainaa. Eli aikaisemmin ihmiset olivat valmiita tuottamaan asioita, koska joku jossain sai jonkinlaisen lupauksen siitä että voi kuluttaa enemmän tulevaisuudessa. Tässä tapauksessa lainanantajat, jotka nyt eivät välttämättä saakaan rahojaan takaisin.
Talous vaikuttaa minusta hillittömän monimutkaiselta. Syy tähän lienee se että se liittyy ihmisten käyttäytymiseen ja ihmiset ovat monimutkaisia. Esimerkiksi jos ennustetaan että pörssikurssit nousevat, niin pelkästään tämä ennuste voi saada pörssikurssit nousemaan, jos ihmiset uskovat sen ja ostavat osakkeita.
On asioita, joista en pidä. Näitä ovat esimerkiksi:
Onneksi maailmassa on enemmän positiivista kuin negatiivista.
Uusi vuosi on alkanut. Pitkästä aikaa näyttäisi olevan epävarmat ja synkät näkymät tulevaisuuteen. Viimeisen oikean laman aikaan en ollut tarpeeksi vanha ymmärtääkseni mitä tapahtui, tai miten vakava tilanne oli. Nykyisestä tilanteesta on vaikea mitään ennustaa mitä tapahtuu ja asiantuntijatkin taitavat olla epävarmoja. Terve järki sanoisi ainakin seuraavaa:
I did an experiment in order to conclude for once and all whether Python is a sensible choice for small programming tasks. What I found was a serious performance problem with Python: it is potentially about infinite times slower than C.
The run-time of the C-program was:
$ gcc test.c
$ time ./a.out
real 0m2.364s
user 0m2.328s
sys 0m0.003s
The python program, on the other hand, was very slow.
$ time python test.py
In fact, it was so slow that I did not have the patience to wait for its completion. One can always argue that developing with Python is faster than in C, so performance problems are not a big issue. However, I think that this argument is pointless if you have to wait for days while your program runs.
Here is the example code in C:
int main() {
int i=1;
while(i>0) i++;
return 0;
}
The same in Python:
i=1; while i > 0: i=i+1
Maybe my poor desktop is showing its age and I should upgrade.
